Sormusten tarinaa
Kaikista hääjärjestelyistä ja -suunnitteluista vihkisormuksen löytäminen aiheuttaa minulle ehkä eniten päänvaivaa. Osa syynä on varmasti budjetti, sillä haluaisin näyttävän sormuksen, mutta samalla siltä uudelta sormukselta puuttuu tarina. Toki luomme vihkisormukselle oman tarinamme, kun mieheni sen hääpäivänämme pujottaa sormeeni.
Sormus, jota käytän oikean käden nimettömässä on minulle äärimmäisen rakas. Olen saanut sen isoäidiltäni vuonna 2011, kun tyttäreni syntyi. Historia, joka sormuksella on, tekee siitä korvaamattoman. En usko, että mikään sormus pystyy luomaan samaa tunnetta. Sormus tuo mieleeni kultaakin kalliimpia muistoja ja tarinoita.
Sormus on alunperiään kuulunut venäläiselle emigrantille, joka on myynyt korujaan vaihtaakseen ne rahaan, luultavasti talvi- tai jatkosodan aikaan. Minulla oleva sormus on myyty tällöin Tillanderille. Valitettavasti en tiedä sormuksen historiaa ajalta, ennen kuin se on päätynyt sukuumme. Isoäitini syntyessä vuonna 1943 on isoisoisäni ostanut sormuksen lahjaksi vaimolleen eli minun isoisoäidilleni. Isoäitini on perinyt sormuksen omalta äidiltään tämän kuoltua vuonna 1982.
Ajattelin alunperin, että olisin halunnut käyttää tätä kyseistä sormusta myös kihlasormuksenani. Isoäiti oli kuitenkin sitä mieltä, että sormuksen tarina on niin erityinen ettei se sopisi kihlasormukseksi. Hänen toivettaan kunnioittaen sormus sai jäädä komeilemaan oikean käteni nimettömään. Sormuksen kruunu on valkokultainen ja siinä on sinisafiiri sekä 14 erikokoista pientä timanttia. Muutoin sormus on keltakultaa.
Vihkisormukseni on myöskin isoäidiltäni ja sormuksella on toki myös oma tarinansa. Ei kuitenkaan niin pitkää historiaa, kuin toisella sormuksellani. Isoäitini on ostanut sormuksen vuonna 1984, jolloin hän myi vanhemmiltaan perityt tekstiilifirman osakkeet. Sormus on ostettu E. Lindroosin liikkeestä. Vihkisormukseni on alunperin ollut kauttaaltaan valkokultainen, mutta isoäitini on vaihtanut osan keltakullaksi. Sormus on puoliallianssi, timanttikruunut ovat valkokultaa ja siinä on 11 timanttia. Sisäosaan on tietenkin kaiverrettuna meidän kihlajaispäivämäärämme. ♥
Sormus, jota käytän oikean käden nimettömässä on minulle äärimmäisen rakas. Olen saanut sen isoäidiltäni vuonna 2011, kun tyttäreni syntyi. Historia, joka sormuksella on, tekee siitä korvaamattoman. En usko, että mikään sormus pystyy luomaan samaa tunnetta. Sormus tuo mieleeni kultaakin kalliimpia muistoja ja tarinoita.
Sormus on alunperiään kuulunut venäläiselle emigrantille, joka on myynyt korujaan vaihtaakseen ne rahaan, luultavasti talvi- tai jatkosodan aikaan. Minulla oleva sormus on myyty tällöin Tillanderille. Valitettavasti en tiedä sormuksen historiaa ajalta, ennen kuin se on päätynyt sukuumme. Isoäitini syntyessä vuonna 1943 on isoisoisäni ostanut sormuksen lahjaksi vaimolleen eli minun isoisoäidilleni. Isoäitini on perinyt sormuksen omalta äidiltään tämän kuoltua vuonna 1982.
 |
| Oikean nimettömän sormus. |
Ajattelin alunperin, että olisin halunnut käyttää tätä kyseistä sormusta myös kihlasormuksenani. Isoäiti oli kuitenkin sitä mieltä, että sormuksen tarina on niin erityinen ettei se sopisi kihlasormukseksi. Hänen toivettaan kunnioittaen sormus sai jäädä komeilemaan oikean käteni nimettömään. Sormuksen kruunu on valkokultainen ja siinä on sinisafiiri sekä 14 erikokoista pientä timanttia. Muutoin sormus on keltakultaa.
 |
| Kihlasormukseni. |
Vihkisormukseni on myöskin isoäidiltäni ja sormuksella on toki myös oma tarinansa. Ei kuitenkaan niin pitkää historiaa, kuin toisella sormuksellani. Isoäitini on ostanut sormuksen vuonna 1984, jolloin hän myi vanhemmiltaan perityt tekstiilifirman osakkeet. Sormus on ostettu E. Lindroosin liikkeestä. Vihkisormukseni on alunperin ollut kauttaaltaan valkokultainen, mutta isoäitini on vaihtanut osan keltakullaksi. Sormus on puoliallianssi, timanttikruunut ovat valkokultaa ja siinä on 11 timanttia. Sisäosaan on tietenkin kaiverrettuna meidän kihlajaispäivämäärämme. ♥
Löytyykö sinun sormukseltasi tarina? Enemmän kuin mielelläni kuulisin sen. ♥
Ihan mielettömän ihanaa että sun sormuksilla on tommoiset tarinat takanaan!
VastaaPoistaMun kihlasormus on ihan uus, ja vihkisormus tulee varmaan olemaan myös ihan uus, mutta olispa ihana että sormuksen saisi sitten joskus antaa eteenpäin lapsille ja sormus kulkisi suvussa.
Mulla on ystävä joka on kultaseppä ammatiltaan ja oon vähän pyöritellyt ajatusta siitä että hän tekis mulle sormuksen, sormuksella olis silloin tuplamerkitys <3
Teetty sormus olisi ihana ja mikä vielä parempaa jos ystävä sen voisi tehdä! :)
PoistaTosi kauniit tarinat sormusten takana <3 Ja uskomaton historia, mikä tarinoihin nivoutuu.
VastaaPoista